On kulunut kaksi viikkoa elämääni järkähdyttäneestä suru-uutisesta.
Elämäntavat tämän kaiken keskellä eivät tosiaan ole olleet parhaimmat: viimeisen viikon aikana alkoholia on mennyt normaalia enemmän, syöminen on ollut todella rasva- ja sokeripitoisten ruokien ahmimista -niin siis silloin kun se ruoka on maistunut. Eli aamuisin ei maistu mikään, mutta iltaa kohden olenkin syönyt itselleni ähkyn. Liikkua ei pahemmin jaksaisi kuin tosiaan sieltä sängystä jääkaapille. Muutenkin illat ovat olleet pahimpia jaksamisen suhteen: jotenkin suru ja kaipuu pääsee valloilleen juurikin noina päivien pimeinä tunteina ja olo on suorastaan epätoivoinen.
Anyways elämän on jatkuttava omalla kohdallani, huolimatta siitä että minulle rakas ja merkittävä ihminen tästä maailmasta näin yllättäen poistuikin. Haluan saada elämäni järjestykseen ja saada terveelliset elämäntavat osaksi arkeani jälleen. Tämä on sellainen asia, mihin kannattaa panostaa jo ihan isäni muistoa kunnioittaaksenikin: hänelle kun oli tärkeää syödä terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja elää päihteetöntä elämää.
Aionkin yrittää parhaani nyt korjatakseni tämän elämäni takaisin raiteilleen tältä tuuliajolta. Antaahan se päiviin ihan erilailla sisältöä, kun syö terveellisesti ja liikkuu, sitten se energiatasokin alkaa olemaan paljon parempi. En tiedä, miten hyvin tässä lähikuukausina tätä haavettani käytännössä kykenen toteuttamaan, eli en osaa varmaksi sanoa, pysyykö henkinen puoli näissä haaveissa mukana, mutta aion parhaani yrittää ja jatkossa päivittelen kuulumisiani ja edistymistä ihan siihen tahtiin, kuin tämä elämäntapojen kohentaminen minulta luonnistuu.
Pysykää linjoilla. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti