Minulla on hyvin herkkä vatsa ja vatsan toimintani kertookin useimmiten ensimmäisenä, jos jokin on minulla pielessä ruokavaliossa tai elämänrytmissä noin muuten. Olen hyvin pitkään kärsinyt sellaisesta joko-tai asetelmasta, mitä tulee vatsan toimintaan: joko vatsa ei toimi lainkaan tai sitten kaikki tulee pihalle. Myös vatsakivut on olleet isosti varjostamassa arkea jo pitkään. Kipuja on selvitelty lääkärissä useaan otteeseen ilman sen kummempia tuloksia. Itse olen huomannut ainoastaan sen, että jos syön epäterveellisesti niin silloin vatsa kipuilee herkemmin. Lisäksi stressi näkyy usein vatsakipuina.
Minulle epäterveellinen ruoka tarkoittaa liikaa sokeripitoisia herkkuja, rasvaisia ruokia kuten sipsit ja grilliruoka, hiilihapolliset juomat ja alkoholi sekä runsaat määrät vaaleaa viljaa varsinkin ilta-aikaan (esimerkiksi pastaruuat iltasella). Myös vuorokausirytmillä on suuri rooli vatsan hyvinvoinnissa: jos ruokailu on hyvin ilta- ja yöpainotteista, vatsakipuja esiintyy enemmän. Samoin oikein kunnon mässäily lisää kipua ja pistää vatsan jumiin hetkeksi.
Onhan se kiva välillä mättää naamaan oikein kunnolla herkkuja nollat taulussa. Ja niiden ilta- ja yöhimojen ruokkiminen käymällä grillillä..aijjai onhan se mahtavaa! Mutta jos se on säännöllinen tapa, niin se tekee todella huonoa kropalle.
Syy miksi tästä päätin kirjoittaa, on viime yö ja ehkä kaameimmat vatsakivut mitä olen eläessäni kokenut.
Olin tässä viikon verran kipeänä, viisi päivää kuumeessa ja ravintoni tuona aikana oli aivan naurettavan heikkoa: söin joka päivä sipsejä tai hain ruokaa Mäkistä, sekä lisäksi join limua ja söin karkkia. Mitään ns. oikeaa ruokaa ei vain tehnyt mieli, joten se mikä maistui hyvältä sai luvan kelvata. Vatsa oli kyllä kovaa vauhtia menossa solmuun tuona aikana, aivan tunsin sen.
Parina viime päivänä sentään olen syönyt edes joten kuten oikeaa ruokaa.
Viime yönä heräsin sitten kesken unien aivan kauheaan viiltävään kipuun, joka tuntui keskellä ylävatsaa. En meinannut saada olluksi ja mielessä kävi ambulanssin soittaminenkin, niin kovaa se kipu oli! Laitoin pitkäkseni selälleen, ollen aivan suorana ja hetkittäin kipu hellitti. Jossain kohtaa olin saanut torkahdetuksikin. Aamulla soitin sitten päivystykseen ja minun piti mennä käymään siellä, mutta sitten vatsakivut katosivat kuin seinään. Ajattelin, että jos kivut tulevat takaisin, menen sinne sitten. Sain kuitenkin vihdoin nukuttua muutaman tunnin ja kun kipuja ei takaisin tullut, jätin menemättä päivystykseen. En ole eläessäni noin karmivaa vatsakipua kokenut, aivan kuin joku olisi liikutellut puukkoa ylävatsassani!
Kelasin siinä edellisen päivän syömisiä läpi siihen malliin, että olisiko mahdollista että olin syönyt jotain pilaantunutta. En tietääkseni ollut.
Tuo kipu on vieläkin mysteeri ja olen yhä säikkynä sen suhteen, että jos se tuleekin takaisin. Mietin sitäkin vaihtoehtoa, että onko tämä sekava elämäntilanne vain nyt niin pahasti saanut kroppani reagoimaan, että kyseessä oli jokin stressiperäinen vatsakipu. Mene ja tiedä...
Nyt on kuitenkin hyvä taas vähän katsoa mitä suuhunsa laittaa. Ei pelkästään kilojen takia vaan sen takia, että en kyllä halua toiste enää kokea vastaavia kiputiloja!
Onko teillä vatsa kova oireilemaan? Millaisissa olosuhteissa oireilua esiintyy? Millaiset konstit ovat olleet avuksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti